Ilmainen Unix vaihtoehto vaikka nykyisen Windowsin rinnalle.
Ensimmäinen Linux 'Distro' johon tutustuin oli Ubuntu 5.10, jonka asennuslevyt sain ystävältä. Kyseessä on siis Debiaan perustuva hyvin suosittu jakelu.
Nuorena tosin huonon tuntemuksen takia en kyenyt syventymään vielä ja etenkin pelien puute Linux alustalla verrattuna Windows alustaan oli.. iso puute.

Ubuntu 12.04 oli selvää edistystä! Nykyaikaisempi käyttöliittymä. Pientä ongelmaa kuten PulseAudion lagittaminen oli mutta se korjaantui täysin 12.10 versiossa. Ajan kuluessa tuli ikävästi tutuksi pakettijakeluitten (kirjasto) pelleily eli paketti A vaati paketti B, C, D ja E:n, joista paketti E eli tietysti viimeinen olikin vanhentunut ja joka oli poistettu yleisestä jakelusta tai huonoimmillaan joku paketti halusi poistaa ison satsin paketteja yhteensopivuus ristiriitojen takia rikkoen käyttöliittymän (johon kuuluisasti LTT'n Linus myös törmäsi kun ei tiennyt mitä oli tekemässä Steamin asennuksessa). Ubuntun 13.04 päivitys taas rikkoi itsellä uudestaan kaikki kunnes asensi korjatut näyttisajurit ja resetoi Compiz:n.
dconf reset -f /org/compiz/ setsid unity

Siirryin kokeilemaan Arch Linuxia jota "hypetettiin" mutta jota en suosittele jos ei tunne miten liikkua ilman työpöytää (paljon pakollista opettelua!) kun Arch on pelkistitty jakeluversio eli sinun tulee määrittää asennuksessa itse bootloaderin (esim. Grub) ja työpöytä ympäristön (esim. GNOME). wiki.archlinux.org - Beginners Guiden avulla pääsee pitkälle. Suomalaisena muistaa komennon loadkeys fi. Tosin lopulta mieleen ei jäänyt niin paljo joten Linux jäi yhä pois käytöstä (pakettihallinta pacman Syu rikkoi myös kerran koko käyttiksen).

Perehyin vuosia taas myöhemmin toisenlaiseen Unix maailmaan kun käytin vuoden pari korjatulla 2011 Macbook Pro läppärillä mutta petyin nopeasti FreeBSD pohjaiseen macOS käyttöjärjestelmään wannabe kehittäjänä. En tarkoita Applen omaa "infraa" eli ympäristöä omaa ohjelma ympäristöä loppukäyttäjille. Se on hyvä ja erittäin toimiva. Mutta kaiken kiillon alla Apple käytti rikollisen vanhaa OpenGL versiota ja OpenSource tiellä päädyt käyttämään Homebrew:tä mutta se oli täysin vastainen mihin olen tottunut eli heti kun Apple lopettaa laitteen tukemisen Homebrew lopetti myös tukemisen laittaen varoitustekstin että tulisi hankkia uudempi laite. Maailmassa on liikaa tätä vääristynyttä ajatusmaailmaa missä pitää olla uusien perässä jatkuvasti. Myös seasti jopa HomeBrew kautta päätyi käyttämään vanhentunutta tai rajoittunutta softaa.

Vuosia myöhemmin halusin antaa vielä uuden mahollisuuden Linuxille ja löysinkin T2 SDE:n YouTubesta vahingossa. Kyseessä on ROCK Linuxin (Claire Wolf) jatkumoa ja jota on pidetty yllä René Rebe:n ja monien muiden kehittäjien toimesta vuodesta 2004. Kuten Gentoo, OpenSUSE ja Arch tämäkin perustuu lähdekoodiin ja erityisesti minimaaliseen extra koodiin (paketinhallinta, asennus jne.).
Yksi erittäin iso ominaisuus on SDE osa eli millä voit rakentaa paketteja lähdekoodista ja luoda kokonaisen oman Distron kaikkein monipuolisimmalle valikoimalle arkkitehtuureille (SPARC, ARM, PowerPC jne). Erityisesti itselle Playstation 3:lle jolle yhä teen *.iso asennuksia.
Kiitos T2 Linuxin noin yli kolmen vuoden käytön jälkeen olenkin vihdoin siirtynyt suurimmaksi osaksi Linux käyttäjäksi Windows puolelta. Vihdoin Linux omaan makuun joka maistuu Linuxille josta on vuosikymmeniä puhuttu minkälainen sen tulisi olla, tukee laitteita mitä löytyy itseltä ja ei mitään perseilyä tuen loppumisesta. Myös asennusohjelm/skripti (STONE) on kaikkein nopein mitä käyttänyt kun asentaa Linuxin.

Myös niin sanottu "pakettihallinta" eli "T2 SDE" on mielestäni ystävällisin kaikista (kyllä, myös Arch Linux:sta erityisesti aloittaminen) kun se perustuu lähdekoodin käyttämiseen (nyt kaikki säikähtää mutta..) eikä Debian tapaan valmiitten käännettyjen monimutkaisten linkitettyjen *.deb pakettien tai apt-get install käyttämiseen joka ei ole ensimmäisen oman kokemuksista asti kyennyt ratkaisemaan ongelmiaan ja joita ei pahemmin voi itse korjailla ilman hankalaa suurta operaatiota koska voi joutua vetämään auki uudestaan kymmeniä paketteja jotta linkitys toimii.. joten vain oottaa toivoen alkuperäiset kehittäjät korjaavat ongelman tai hankkimaan epävirallisten lähdeiden kautta korjattuja paketteja. Myös saata lopulta päivittämään koko Linux kasan koska korjaus on käännetty vain uusimmalle joka saattaa olla jo vanhaan pakettien julkaisuun perustuva koska kaiken yhteensaattamiseen menee aikaa. Myös pisteet T2:lle kun ei riko useita paketteja Debian tapaan tyhmästi erillisiin *-dev alipaketteihin.

Kyseistä ongelmaa ei tule kun käännät kerrallaan vain yhden juuri sinulle eli ei tarvitse koko järjestelmää laittaa riskin alle.
Appimage? Nämä toimivat oikeastaan paremmin mutta sisältävät joskus yhä tyhmiä staattisia linkityksiä toivoen että sinulta löytyy tietty kirjasto asennettuna tietty versio tiettyyn osoitteeseen jotka saattavat rikkoa ohjelman käytön jos näin ei ole.

Näin yhtenä asiana joka ehkä yllättää.. VLC koodi on erittäin aabndonware tasoa joten suosittelen lämpimästi siirtymään käyttäämään mpv joka erittäin mukava simppeli video/musiikki soitin. Pahoittelen. VLC on ja joutuisi jättämään historiaan mukava muistona.

Terminaalin/Komentokonsoli/Pääte komentoja. Ctrl + Shift + v;

mount -o loop cdrom.iso /mnt/cdrom -Liitä cdrom.iso levykuva /mnt/cdrom kansioon.
umount /mnt/cdrom -Irroita cdrom.iso levykuva /mnt/cdrom kansiosta.
hwclock --systohc
chmod +x x -Annetaan tiedostolle (esim. *.sh tai *.run) suoritus oikeudet.



Lämpötila
lm-sensors -Lämpötilojen seurantaan. Lähde
sensors-detect -Sensorien havaitseminen.
sensors -Viimeisin lukema.
watch sensors -Päivittyvä lukema.


Kiintolevyt
cat /proc/partitions -Listaa kaikki osiot.
fdisk -l -Tunnistaa kiintolevyt, ja niissä sijaitsevat osiot.
lsblk -f -Tunnistaa kiintolevyt, ja niissä sijaitsevat osiot.
lsblk -Listaa esim. kiintolevyt.

Aseman (esim. ntfs) automaattinen liittäminen (mount) käynnistyksessä huom! Tarkista kansion polku!
mkdir /run/media/käyttäjä/kansio -Luodaan kansio asemalle.
lsblk -f -Luetteloi kiintolevyt (esim. sdi) ja asemat (esim. sdi1).
vi /etc/fstab -Avataan tekstieditorilla (gnu vim) fstab asetustiedosto.
/dev/sdi1 /run/media/käyttäjä/kansio ntfs-3g users,rw 0 0 -Lisää tämä teksti tiedostoon. Poistut editorista painamalla Esc näppäimistöstä jonka jälkeen :x .
Asema ilmestyy nyt tiedostojen hallintaan.



NTFS aseman liittäminen (mount). Vaihtoehtoinen menetelmä estää siirtämästä tiedostoa, jonka nimessä esiintyisi Windowsille kelpaamattomia merkkejä.
mkdir /media/käyttäjä/kansio -Luodaan kansio asemalle.
fdisk -l | grep NTFS -Näyttää NTFS -asemat.
mount -t ntfs-3g -o auto,users,nls=utf8,windows_names,umask=0 /dev/sdc1 /media/käyttäjä/kansio -Aseman liittäminen (mount).
umount /media/käyttäjä/kansio -Aseman irroitus (unmount).


Windowksessa luodun (softa) Raid0 -aseman liittäminen.
fdisk -l -Luetteloi kiintolevyt ja asemat. Esimerkissä itseltä läytyy kaksi identtistä kiintolevyä.

Disk /dev/sda: 250.1 GB, 250059350016 bytes .... Levyn tunniste: Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä /dev/sda1 63 488395119 244197528+ 42 SFS Disk /dev/sdb: 250.1 GB, 250059350016 bytes ... Levyn tunniste: Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä /dev/sdb1 63 488395119 244197528+ 42 SFS Disk /dev/sdc: 500.1 GB, 500107862016 bytes ... Levyn tunniste: Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä /dev/sdc1 2048 976769023 488383488 7 HPFS/NTFS/exFAT ...

mdadm --build /dev/md0 --chunk=64 --level=0 --raid-devices=2 /dev/sdb1 /dev/sda1 -Aseman rakentaminen (build). Asema ilmestyy laitteeksi md0.
mdadm --stop /dev/md0 -Voit pysäyttää laitteen jos tarviit korjata tai yrittää uudestaan luoda --build komennolla.

(Mahdollisesti joudut jatkamaan...)
mkdir /media/kansio -Luodaan kansio johon md0 liitetään.
mount -t ntfs-3g /dev/md0 /media/kansio -md0 aseman liittäminen (mount).
umount /media/kansio -Aseman irroitus (unmount).



Ohjelmien kääntäminen
make -jx x = ytimien määrä + 1.
make check -Tarkistus ennen mahdollista sotkua.
make installcheck -Asennuksen tarkistus ennen mahdollista sotkua (ei aina löydy tätä).
make distclean -Sotkun siivous.