Linux Historiani
Ilmainen Unix vaihtoehto vaikka nykyisen Windowsin rinnalle tai jopa tilalle (Windows 10 tuntuu jäävän viimeiseksi itselle). Ensimmäinen Linux jakelu eli 'Distro' johon tutustuin oli Ubuntu 5.10, jonka asennuslevyt sain ystävältä. Kyseessä on siis Debiaan perustuva hyvin suosittu jakelu. Nuorena tiedon ja taidon puutteen takia en vielä syventynyt kokeilun jälkeen Linux maailmaan.. ja etenkin pelien puute Linux alustalla verrattuna Windows alustaan oli.. iso puute. Tämä on tosin historiassa todettu ettei kehittäjät halunneet kääntää pelejä aina Linuxille monien muuttuvien tekijöiden ja jopa järjestelmän muutoksien takia jolloin täytyisi olla jatkuvasti korjailemassa asioita.
Ubuntu 12.04 oli selvää edistystä käyttöliittymän uudistuksella. Tosin pientä ongelmaa kuten PulseAudion kanssa oli mutta korjaantui 12.10 versiossa. Ajan kuluessa tosin tuli ikävästi tutuksi pakettijakeluitten (kirjasto) pelleily eli paketti A vaati paketti B, C, D ja E:n, joista paketti E eli tietysti viimeinen olikin vanhentunut ja joka oli poistettu yleisestä jakelusta tai huonoimmillaan joku paketti halusi poistaa ison satsin paketteja yhteensopivuus ristiriitojen takia rikkoen käyttöliittymän (kuuluisasti LTT'n Linus myös huomasi tämä kun ei tiennyt mitä oli tekemässä Steamin asennuksessa).
Siirryin kokeilemaan hypetettyä isojen poikien Arch Linuxia mutta jota en suosittele kun Arch on pelkistitty jakeluversio eli sinun tulee määrittää asennuksessa itse bootloaderin (esim. Grub) ja työpöytä ympäristön (esim. GNOME). wiki.archlinux.org - Beginners Guiden avulla pääsee pitkälle. Suomalaisena muistaa komennon loadkeys fi. Tosin lopulta tylsistyin joten Linux jäi yhä pois käytöstä (pakettihallinta pacman Syu rikkoi myös kerran koko käyttiksen - kiitos).
Perehyin vuosia myöhemmin toisenlaiseen Unix maailmaan kun käytin vuoden pari korjatulla 2011 Macbook Pro läppärillä mutta petyin nopeasti FreeBSD pohjaiseen macOS käyttöjärjestelmään. Kyseessä Applen oma "infraa" eli ympäristöä loppukäyttäjille on erittäin hyvä (ainakin oli). Mutta kaiken kiillon alla Apple käytti rikollisen vanhaa OpenGL versiota ja OpenSource tiellä päädyt käyttämään Homebrew:tä joka oli normien vastainen eli heti kun Apple lopettaa laitteen tukemisen Homebrew lopetti myös tukemisen varoitustekstillä että tulisi hankkia uudempi laite. Maailmassa on liikaa tätä vääristynyttä ajatusmaailmaa missä pitää olla uusinta uutta. Myös harmittavasti jopa HomeBrew kautta päätyi käyttämään vanhentunutta softaa.
Vuosia myöhemmin halusin antaa vielä mahollisuuden Linuxille ja löysin T2 SDE:n YouTubesta vahingossa. Kyseessä on ROCK Linuxin (Claire Wolf) jatkumoa ja jota on pidetty yllä René Rebe:n ja monien muiden kehittäjien toimesta vuodesta 2004. Kuten Gentoo, OpenSUSE ja Arch tämäkin perustuu lähdekoodiin ja erityisen minimaaliseen extra koodiin (paketinhallinta, asennus jne.). Yksi erittäin iso ominaisuus on SDE osa eli millä voit rakentaa paketteja lähdekoodista ja luoda kokonaisen oman Distron kaikkein monipuolisimmalle valikoimalle arkkitehtuureille (SPARC, ARM, PowerPC jne). Erityisesti itselle Playstation 3:lle jolle yhä teen *.iso asennuksia. Kiitos T2 Linuxin noin yli kolmen vuoden käytön jälkeen olenkin vihdoin siirtynyt suurimmaksi osaksi Linux käyttäjäksi Windows puolelta. Vihdoin Linux omaan makuun joka maistuu Linuxille josta on vuosikymmeniä puhuttu minkälainen sen tulisi olla, tukee laitteita mitä löytyy itseltä ja ei mitään perseilyä tuen loppumisesta. Myös asennusohjelm/skripti (STONE) on kaikkein nopein mitä käyttänyt kun asentaa Linuxin.
Myös "pakettihallinta" eli "T2 SDE" on mielestäni ystävällisin kaikista (kyllä, myös Arch Linux:sta erityisesti) kun se perustuu lähdekoodin kääntäämiseen eikä Debian tapaan valmiitten käännettyjen ja linkitettyjen (staattisesti, hyi!) *.deb asennuspakettien tai apt-get install käyttämiseen jolloin ei voi itse korjailla ilman hankalaa operaatiota koska voi joutua vetämään auki uudestaan kymmeniä paketteja jotta linkitys toimii ja paketit rakennettu keskenään sopiviksi.. joten voi vain oottaa toivoen alkuperäiset kehittäjät korjaavat ongelman tai hankkimaan epävirallisten lähdeiden kautta korjattuja paketteja. Myös voi joutua päivittämään koko Linux julkaisun koska korjaus on käännetty vain uusimmalle kernelin kanssa yhteen. Pisteet T2:lle myös siitä ettei riko paketteja Debian tapaan erillisiin *-dev alipaketteihin. Ongelmaa ei tule kun käännät ohjelman vain juuri sinulle eli ei tarvitse koko järjestelmää laittaa riskin alle. Appimage? Nämä toimivat paremmin mutta sisältävät joskus yhä tyhmiä staattisia linkityksiä toivoen että sinulta löytyy tietty kirjasto asennettuna tietty versio tietystä paikasta asennettuna, jotka saattavat rikkoa ohjelman käytön jos näin ei ole. Näin yhtenä asiana joka ehkä yllättää.. VLC koodi on erittäin abandonware tasoa joten suosittelen lämpimästi siirtymään käyttäämään mpv joka erittäin mukava simppeli video/musiikki soitin. Pahoittelen. VLC on ja joutuisi jättämään historiaan mukava muistona.
mount -o loop cdrom.iso /mnt/cdrom -Liitä cdrom.iso levykuva /mnt/cdrom kansioon. umount /mnt/cdrom -Irroita cdrom.iso levykuva /mnt/cdrom kansiosta. hwclock --systohc chmod +x x -Annetaan tiedostolle (esim. *.sh tai *.run) suoritus oikeudet. Lämpötila lm-sensors -Lämpötilojen seurantaan. Lähde sensors-detect -Sensorien havaitseminen. sensors -Viimeisin lukema. watch sensors -Päivittyvä lukema. Kiintolevyt cat /proc/partitions -Listaa kaikki osiot. fdisk -l -Tunnistaa kiintolevyt, ja niissä sijaitsevat osiot. lsblk -f -Tunnistaa kiintolevyt, ja niissä sijaitsevat osiot. lsblk -Listaa esim. kiintolevyt. Aseman (esim. ntfs) automaattinen liittäminen (mount) käynnistyksessä huom! Tarkista kansion polku! mkdir /run/media/käyttäjä/kansio -Luodaan kansio asemalle. lsblk -f -Luetteloi kiintolevyt (esim. sdi) ja asemat (esim. sdi1). vi /etc/fstab -Avataan tekstieditorilla (gnu vim) fstab asetustiedosto. /dev/sdi1 /run/media/käyttäjä/kansio ntfs-3g users,rw 0 0 -Lisää tämä teksti tiedostoon. Poistut editorista painamalla Esc näppäimistöstä jonka jälkeen :x . Asema ilmestyy nyt tiedostojen hallintaan. NTFS aseman liittäminen (mount). Vaihtoehtoinen menetelmä estää siirtämästä tiedostoa, jonka nimessä esiintyisi Windowsille kelpaamattomia merkkejä. mkdir /media/käyttäjä/kansio -Luodaan kansio asemalle. fdisk -l | grep NTFS -Näyttää NTFS -asemat. mount -t ntfs-3g -o auto,users,nls=utf8,windows_names,umask=0 /dev/sdc1 /media/käyttäjä/kansio -Aseman liittäminen (mount). umount /media/käyttäjä/kansio -Aseman irroitus (unmount). Windowksessa luodun (softa) Raid0 -aseman liittäminen. fdisk -l -Luetteloi kiintolevyt ja asemat. Esimerkissä itseltä läytyy kaksi identtistä kiintolevyä.
Disk /dev/sda: 250.1 GB, 250059350016 bytes .... Levyn tunniste: Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä /dev/sda1 63 488395119 244197528+ 42 SFS Disk /dev/sdb: 250.1 GB, 250059350016 bytes ... Levyn tunniste: Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä /dev/sdb1 63 488395119 244197528+ 42 SFS Disk /dev/sdc: 500.1 GB, 500107862016 bytes ... Levyn tunniste: Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä /dev/sdc1 2048 976769023 488383488 7 HPFS/NTFS/exFAT ...
mdadm --build /dev/md0 --chunk=64 --level=0 --raid-devices=2 /dev/sdb1 /dev/sda1 -Aseman rakentaminen (build). Asema ilmestyy laitteeksi md0. mdadm --stop /dev/md0 -Voit pysäyttää laitteen jos tarviit korjata tai yrittää uudestaan luoda --build komennolla. (Mahdollisesti joudut jatkamaan...) mkdir /media/kansio -Luodaan kansio johon md0 liitetään. mount -t ntfs-3g /dev/md0 /media/kansio -md0 aseman liittäminen (mount). umount /media/kansio -Aseman irroitus (unmount). Ohjelmien kääntäminen make -jx x = ytimien määrä + 1. make check -Tarkistus ennen mahdollista sotkua. make installcheck -Asennuksen tarkistus ennen mahdollista sotkua (ei aina löydy tätä). make distclean -Sotkun siivous.